ENSIMMÄISEN LUOKAN OPETUSSUUNNITELMA

 

ÄIDINKIELI  JA KIRJALLISUUS

 

SUOMI ÄIDINKIELENÄ

 

YLEISTÄ

 

Äidinkieli on ajattelun, itseilmaisun, viestinnän, sosiaalisten suhteiden ja maailmankuvan muodostamisen sekä kulttuurin siirron ja kehittämisen väline.

Äidinkielellä on tärkeä kulttuuritehtävä kielen  ja kirjallisuuden tuntemuksen avulla vahvistaa oppilaiden identiteettiä.

Äidinkielen  opetuksella on tärkeä tehtävä kaiken oppimisen perustan rakentamisessa.

Äidinkielen opetuksessa on luokilla 3-6 otettava lapsen yksilöllinen kehitystaso huomioon ja eriytettävä opetusta sen mukaisesti oppimismotivaation säilyttämiseksi.

Vuosiluokilla 7-9 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ydintehtävänä on laajentaa oppilaan tekstitaitoja lähipiirissä tarvittavista taidoista kohti yleiskielen ja oppilaalle uusien tekstilajien vaatimuksia. Oppilas tulee entistä tietoisemmaksi tavoitteistaan ja itsestään kielenkäyttäjänä. Hän kehittyy tekstien erittelijänä ja kriittisenä tulkitsijana. Opetuksen tehtävänä on kannustaa oppilasta lukemaan ja arvioimaan kirjallisuutta ja mediatekstejä. Opetus ohjaa oppilasta hankkimaan yleissivistävää tietoa kirjallisuudesta ja innostaa häntä tutkimaan kieltä.

 

·        Kehitetään yhteistyötä kirjaston kanssa (mm. kirjaston työntekijöiden asiantuntijuuden hyödyntäminen).

·        Osallistutaan Netlibris- kirjallisuuskeskusteluun (verkko-opiskelu).

·        Tehdään yhteistyötä paikallisten sanomalehtien kanssa.

·        Tekstien aiheena käytetään mm. oman lähialueen historiaa ja ympäristöä.

 

Tavoitteet

 

Vuorovaikutustaidot

Oppilas osaa

·        ilmaista itseään koulun ja arkielämän vuorovaikutustilanteissa

·        toimia aktiivisena kuuntelijana ja viestijänä erilaisissa viestintätilanteissa

 

Luku- ja kirjoitustaito

Oppilas osaa

·        lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikat sekä ymmärtää lukemansa

·        oikean kynäotteen ja kirjoitusasennon

·        kirjoittaa selkeää käsialaa

·        tärkeimmät oikeinkirjoituksen periaatteet

 

Kieli ja kirjallisuus

Oppilas osaa

·        valita itseään kiinnostavaa luettavaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja

·        tarkastella kieltä, sen merkityksiä ja muotoja

·        tunnistaa ja käyttää käsitteitä äänne, kirjain, tavu, sana, lause, lopetusmerkki, otsikko, teksti ja kuva

·        kiinnostuu kirjojen lukemisesta ja suomen kielestä

·        käyttää kirjastoa

·        Oppilaan mielikuvituksen rikastuttaminen

·        Lukutaidon oppiminen

·        Kielellisen tietoisuuden vahvistaminen, tukeminen ja luominen

 

Oppisisällöt

 

Vuorovaikutustaidot

·        Harjoitellaan kertomista ja selostamista, oman mielipiteen esittämistä, asiointia, kysymysten tekemistä sekä keskustelupuheenvuoron käyttämistä.

·        Harjoitellaan aktiivista ja toiset huomioon ottavaa kuuntelua sekä ilmaisun rikastuttamista.

·        Tutustutaan erilaisiin viestintävälineisiin.

·        Opitaan erilaisia ilmaisutapoja.

·        Opitaan kuuntelemaan eläytyen sekä kertomaan kuullusta.

 

Lukeminen ja kirjoittaminen

·        lukemista ja kirjoittamista monipuolisesti päivittäin

·        äänne-kirjain-vastaavuuden runsasta harjoittelua; tavujen ja sanojen kirjoittamista

·        kirjoitetun kielen ja yleispuhekielen harjoittelua

·        sanojen tunnistamista edeten lyhyistä sanoista kohti outoja, pitkiä sanoja

·        siirtyminen vähitellen ääneen lukemisesta äänettömään lukemiseen

·        luetun ymmärtämisen harjoittelua

·        puheen purkamista sanoiksi, tavuiksi ja äänteiksi

·        kirjainmuotojen piirtämistä, isojen ja pienten tekstauskirjainten

·        oikean kynäotteen sekä kirjoitusasennon opettelua

·        oikeinkirjoitusta sana- ja lausetasolla: sanavälit ja sanan jakaminen eri riveille, isot alkukirjaimet tutuissa nimissä ja lauseiden alussa, lauseiden lopetusmerkit ja niiden käyttö omissa teksteissä

 

Kirjallisuus ja kieli

·        kaunokirjallisuutta ja muita tekstejä opettajan luentaa kuunnellen, kuvia katsellen ja vähitellen itse lukien

·        eläytyvä kuunteleminen ja lukukokemusten jakaminen

·        liitetään luettu omaan elämään, aiemmin luettuun, kuultuun ja nähtyyn

·        sanojen merkitysten tarkastelua ja vertailua tekstiyhteydessä

·        mahdollisuus suorittaa lukudiplomi

 

Työmenetelmät

 

Käytetään työmenetelmiä, jotka tukevat käsiteltävänä olevan äidinkielen osa-alueen opetusta: esim.

·        yksilöllinen harjoitus

·        parityö

·        ryhmätyö

·        suullinen esittäminen

·        kertominen

·        ilmaisuharjoituksia

·        tarkkaavainen kuuntelu

·        tietoteknisten taitojen harjoittelua yksin tai parin kanssa jne.

·        itsearviointi

 

 Arviointiin vaikuttavia seikkoja

 

Arvioinnissa pääpaino on oppilaalle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen lukemisessa ja kirjoittamisessa. Arvioinnilla pyritään rohkaisemaan oppilasta itsensä ilmaisemisessa.

 

MATEMATIIKKA

 

YLEISTÄ

 

Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien

oppimiseen. Opetuksen tulee kehittää oppilaan luovaa ja täsmällistä ajattelutapaa, ja sen tulee ohjata oppilasta löytämään ja muokkaamaan ongelmia sekä etsimään ratkaisuja niihin. Matematiikan merkitys on nähtävä laajasti − se vaikuttaa oppilaan henkiseen kasvamiseen sekä edistää oppilaan tavoitteellista toimintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta.

Matematiikan opetuksen on edettävä systemaattisesti, ja sen tulee luoda kestävä pohja matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumiselle. Konkreettisuus toimii tärkeänä apuvälineenä yhdistettäessä oppilaan kokemuksia ja ajattelujärjestelmiä matematiikan abstraktiin järjestelmään. Arkipäivän tilanteissa eteen tulevia ongelmia, joita on mahdollista ratkoa matemaattisen ajattelun tai toiminnan avulla, tulee hyödyntää tehokkaasti. Tieto- ja viestintätekniikkaa tulee käyttää oppilaan oppimisprosessin tukemisessa mahdollisuuksien mukaan.

 

Tavoitteet

 

Oppilas

·      oppii keskittymään, kuuntelemaan, kommunikoimaan ja kehittämään ajatteluaan

·      saa tyydytystä ja iloa ongelmien ymmärtämisestä ja ratkaisemisesta

·      saa kokemuksia erilaisista tavoista esittää matemaattisia käsitteitä

·      ymmärtää luonnollisen luvun käsitteen ja oppii siihen soveltuvia peruslaskutaitoja

·      oppii perustelemaan ratkaisujaan ja päätelmiään konkreettisin mallein ja välinein

·      löytää ilmiöistä yhtäläisyyksiä, eroja, säännönmukaisuuksia sekä syy-seuraussuhteita

·      harjaantuu tekemään havaintoja itsensä kannalta merkityksellisistä matemaattisista ongelmista

·      kykenee siirtymään tehtävätyypistä toiseen.

 

Oppisisällöt

 

Luvut, laskutoimitukset ja algebra

·        lukualue 0 – 100

- lukujen muodostaminen

      - parilliset ja parittomat luvut

      - lukujen hajottaminen ja yhdistäminen

      - suuruusvertailu (vertailun symbolit >,=,<)

·        kymmenjärjestelmän periaatteet

·        yhteen- ja vähennyslasku

·        lukusuora

·        yksinkertaiset yhtälöt

·        säännönmukaisuuksien, suhteiden ja riippuvuuksien näkeminen kuvista

·        yksinkertaisia lukujonoja

·        kymppiparit ja tuplat

·        ongelmaratkaisutaidot (päässälaskut, sanalliset tehtävät)

 

Geometria

·        geometriset perusmuodot ( kulma, nelikulmio, kolmio, ympyrä, pallo ja kuutio)

·        ympäristössä olevien geometristen kuvioiden havainnointi, kuvailu ja nimeäminen

·        kaksiulotteisten muotojen tekeminen, piirtäminen ja jäljentäminen

·        kolmiulotteisten kappaleiden tunnistaminen

·        yksinkertaisia peilauksia ja suurennoksia

 

Mittaaminen

·          mittaamisen periaatteet

·        mittaaminen ja arviointi

·        pituuden mittaaminen (cm, m)

·        kellonaika

     - tunnit ja minuutit (täydet ja puolet tunnit)

·        rahojen tunnistaminen ja rahaan liittyviä sovelluksia

 

Tietojen käsittely ja tilastot

·        tietojen etsiminen ja tallentaminen

·        koottujen tietojen lukeminen ja esittäminen pylväsdiagrammina

 

Työmenetelmät

 

Opettaja käyttää työmenetelmiä, jotka tukevat matematiikan tavoitteiden saavuttamista.

 

YMPÄRISTÖ – JA LUONNONTIETO

 

YLEISTÄ

 

Ympäristö- ja luonnontieto on ainekokonaisuus, johon sisältyvät biologian, maantiedon,

kansalaistaidon, ympäristöopin , liikennekasvatukset ja  terveystiedon tavoitteet ja sisällöt.

Keskeistä on luonto ja ihminen sekä näiden vuorovaikutus.

Opetuksen tavoitteena on herättää oppilaan kiinnostus omaan kasvuun, ympäristöön ja luonnonilmiöihin. Tutkimisen ja kokemusten avulla oppilas oppii iloitsemaan elävästä ja elottomasta luonnosta, arvostamaan sitä ja huolehtimaan ympäristöstään.

Opetus perustuu tutkivaan ja ongelmakeskeiseen lähestymistapaan.

Opetuksessa korostetaan oppilaiden aktiivisuutta ja toiminnallisuutta sekä yhteistyötä.

Aiheita voidaan käsitellä eheyttävinä kokonaisuuksina , teemoina, projekteina ja/ tai integroituna muihin oppiaineisiin.

 

Tavoitteet

 

Oppilas osaa

·        tarkastella ympäristöään ja luonnonilmiöitä

·        iloita elollisesta ja elottomasta luonnosta

·        asennoitua vastuullisesti ymmärtäen oman osuutensa luonnon, ympäristön ja ihmisen  vuorovaikutuksessa

·        huolehtia itsestään ja muista ja noudattaa turvallisia sääntöjä ja elämäntapoja

 

Oppisisällöt

 

Eliöt ja elinympäristöt

·        eloton ja elollinen

·        erilaiset elinympäristöt

·        oman lähiympäristön kasvi-, sieni ja eläinlajit

·        luonto eri vuodenaikoina

·        ruuan alkuperä ja tuottaminen

·        luonnonsuojelu

 

Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana

·        vuorokaudenajat, vuodenajat

·        kotiseutu, kulttuurimaisema ja luonnonmaisema

·        viikonpäivät ja kuukaudet

 

Ympäristön aineita

·        arkielämän materiaaleja, niiden säästävä käyttö ja kierrätys

·        jätehuolto, lajittelu

 

Ihminen ja terveys

·        keho ja aistit

·        terveydestä huolehtiminen, puhtaus

·        hampaiden hoito

·        sairastaminen ja yksinkertaisia ensiaputoimia

·        vaaratilanteiden tunnistaminen ja välttäminen

·        terveellinen ravinto

 

Turvallisuus

·        jalankulkijan ja pyöräilijän liikennesäännöt ja  lähiympäristön liikennemerkkien hallinta

·        kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy, fyysinen koskemattomuus

·        sopimukset, säännöt

·        hyvät tavat, vastuuntunto

·        rahan käyttö, säästäväisyys

 

Työmenetelmät

 

Oppiaineen aiheita voidaan käsitellä kokonaisuuksina, projekteina, ryhmätöinä, teemoina tms.

Opetuksessa käytetään vaihtelevasti oppiaineen luonne, käsiteltävä aihe ja oppilaiden ikä ja erilaiset oppimisedellytykset huomioiden työtapoja, joissa  korostetaan toiminnallisuutta, yhteistyötä ja tutkivaa lähestymistapaa.

Keskeistä työmenetelmien valinnassa on ohjata oppilaat monipuoliseen tietojen etsintään  ja innostumaan

itsenäiseen tiedonhankintaan ja lisäämiseen.

 

 

 

 

Arviointiin vaikuttavia seikkoja

 

Oppilaan arvioinnissa huomioidaan oppilaan kehitystaso ja mahdolliset yksilölliset oppimisvaikeudet tai erityiset taipumukset.

Oppilasta ohjataan arvioimaan omien tietojensa karttumista. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan kiinnostuneisuus, yhteistyökyky, huolellisuus ja  se, kuinka hyvin hän on saavuttanut oppisisältöjen tavoitteet.

 

TERVEYSTIETO

 

YLEISTÄ

 

Terveys on yksilön tärkeä voimavara, johon voidaan vaikuttaa arkisin valinnoin. Terveystieto tukee oppilasta oman elämänsä hallinnassa. Terveystieto on oppilaslähtöinen ja toiminnallinen oppiaine. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Vuosiluokilla 1-6 terveystietoa opetetaan integroituna mm. ympäristö- ja luonnontietoon sekä liikuntaan. Vuosiluokilla 7-9 terveystieto on omana oppiaineena ja jakautuu kaikille vuosiluokille 7-9. Lähtökohtana opetuksessa tulisi olla lasten ja nuorten arki, kasvu ja kehitys sekä ihmisen elämänkulku. Opetuksen tulisi kehittää oppilaiden tiedollisia ja sosiaalisia taitoja, antaa valmiuksia tunteiden säätelyyn sekä kasvattaa vastuuseen omasta ja toisten terveydestä. Opetusta voidaan suunnitella yhteistyössä biologian, maantiedon, fysiikan, kemian, kotitalouden, liikunnan ja yhteiskuntaopin oppiaineiden kanssa.

 

1.-6. LUOKKA

 

Tavoitteet

 

Oppilas

·        harjaantuu psyykkisessä ja fyysisessä itsetuntemuksessa sekä itsensä ja muiden arvostamisessa

·        oppii ottamaan huomioon toisia ihmisiä ja toimimaan ryhmässä

·        tunnistaa kiusaamisen eri muotoja ja keinoja niihin puuttumiseksi

·        tunnistaa perustunteensa ja osaa säädellä niitä

·        ymmärtää perushygienian merkityksen

·        osaa tunnistaa, näyttää ja nimetä keskeiset kehonosat

·        ymmärtää terveellisen ruuan, riittävän levon ja unen sekä liikunnan merkityksen terveydelle

·        osaa pukeutua vuodenaikojen ja toiminnan mukaan

·        tietää yleisimmät akuutit sairaudet kuten flunssa ja pitkäaikaissairaudet kuten esim. astma ja allergia

·        ymmärtää sääntöjen merkityksen turvallisuuden kannalta

·        harjaantuu ensiaputaidoissa ja osaa hakea apua hätätilanteessa

 

Oppisisällöt

 

·        vuorovaikutustaidot, toisten huomioiminen ja ryhmän jäsenenä toimiminen

·        perustunteiden tunnistaminen, ilmaisu ja säätely

·        peseytyminen ja pukeutuminen

·        tärkeimmät kehon osat

·        terveellinen ruoka; aamupala, ateriat ja välipalat

·        akuutit sairaudet, niiden hoito ja ennaltaehkäisy

·        luokan ja koulun yhteiset säännöt ja liikennekäyttäytyminen

·        perusensiaputaidot ja avun hälyttäminen hätätilanteessa

 

Työmenetelmät

 

Terveystieto opetetaan vuosiluokilla 1-6 integroituna muihin oppiaineisiin mm. ympäristö- ja luonnontietoon sekä liikuntaan. Työskentely tulisi olla käytännönläheistä ja konkreettista, jolloin oppilas pääsisi kokeilemaan ja harjoittelemaan erilaisia taitoja käytännössä. Opetuksessa käytetään vaihtelevasti ja monipuolisesti erilaisia työmenetelmiä kuten yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentelyä. Opettaja valitsee työtavat asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

 

Arviointiin vaikuttavia seikkoja

 

Arvioinnin tulee ohjata ja kannustaa oppilaan opiskelua sekä kuvata, miten hän on saavuttanut terveystiedolle asetettuja tavoitteita. Arvioinnin tulee olla jatkuvaa ja tavoitteellista. Sen tulee olla yksilöllistä, totuudenmukaista ja perustua monipuoliseen näyttöön. Arviointimenetelminä voidaan käyttää esimerkiksi kirjallisia tai käytännön kokeita. Arvioinnin tulee rajoittua terveysosaamiseen, jolloin arvostellaan oppilaan omia valmiuksia, tietoja ja taitoja

 

EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

 

YLEISTÄ

 

Uskonnon opetuksessa pyritään laaja-alaisen uskonnollisen ja katsomuksellisen  yleissivistyksen antamiseen. Oppilasta opetetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskontojen vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa ja miten uskonto vaikuttaa ja on vaikuttanut ihmisten elämään ja kulttuuriin.

 

Tavoitteet 

 

Oppilas

·      pohtii oikeaan ja väärään liittyviä kysymyksiä ja osaa soveltaa oppimaansa arkipäivän tilanteissa.

·      tutustuu Uuden testamentin keskeisiin kertomuksiin.

·      tutustuu kristilliseen juhlaperinteeseen.

·      tutustuu hengelliseen musiikkiin.

·      tutustuu Kouvolan luterilaiseen kirkkoon ja seurakuntaan.

Oppilaalle kehittyy myönteinen asenne uskontoon ja eettisesti vastuullinen elämänasenne.

·        Toisen ihmisen ja hänen arvomaailmansa kunnioittaminen

·        Erilaisuuden hyväksyminen, suvaitsevaisuus

 

Oppisisällöt 

 

·        Minä ja lähimmäiseni

      - oma perhe, ystävät, kuka minut loi, olemme erilaisia

      - kultainen sääntö

·        Elämä Jumalan lahjana

·        Jumala isänä ja luojana

       - luonnon ihmeet

      - rakastava, ei rankaiseva Jumala

        - erilaisuuden hyväksyminen

·        Rukous     

·        Kirkko- ja kalenterivuoden juhlia ja niihin liittyviä kristillisiä tapoja

·        Tutustuminen omaan seurakuntaan ja sen toimintoihin

·        Virsikirja

- tutuimmat lastenvirret

 

Työmenetelmät

 

·        Oppiaineen luonteesta johtuen parhaat tulokset saadaan omakohtaiseen pohdintaan

     tähtäävissä menetelmissä, joihin liittyy opettajan ja oppilaan sekä oppilaiden keskinäinen 

      vuorovaikutus.

·        Aiheesta riippuen käyttökelpoisia ovat myös opettajakeskeiset työtavat. Opettajan elävä kerronta on tehokas esim. raamatun kertomuksia käsiteltäessä

·        Työmenetelmät valitaan opetettavan aineksen ja oppijoiden mukaan. Monipuolisuus on

      olennaista. Opetuksessa voidaan käyttää esimerkiksi bibliodraamaa, tiedonhakutehtäviä,

      pari- ja ryhmätyöskentelyä, ajatuskarttoja, piirtämistä ja vierailuja.

·        Oppitunneilla harjoitellaan Raamatun käyttöä.

 

Arviointiin vaikuttavia seikkoja

 

·        Oppilas tuntee Uuden testamentin keskeisiä kertomuksia

·        Oppilas tuntee keskeistä kristillistä juhlaperinnettä

·        Oppilas tuntee kotiseurakuntansa keskeisiä toimintoja

·        Oppilas tunnistaa oikean ja väärän ja osaa soveltaa sitä arkipäivän tilanteissa

·        Oppilaalla on toisia huomioiva elämänasenne

·        Oppilas tietää lähiympäristönsä kristillisiä yhteisöjä

 

ORTODOKSINEN USKONTO

 

YLEISTÄ

 

Uskonnon opetuksessa pyritään vahvistamaan   ja ylläpitämään oppilaan ortodoksista identiteettiä.. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen ja ympäröivälle yhteisölle Uskonnon opetuksen tavoitteena on myös kasvattaa suvaitsevaisuutta ja yhteisöllistä vastuuta sekä tukea oppilaan itsetuntoa. Oppilaassa pyritään herättämään kiinnostusta ja myönteistä suhtautumista omaan kirkkoon. Oppilasta tuetaan kasvamaan ortodoksikristittynä ja toimimaan aktiivisena seurakunnan jäsenenä.

 

1.-2. LUOKKA

 

Tavoitteet

 

·        Oppilaassa herää kiinnostus ja myönteinen suhtautuminen omaan kirkkoon.

·        Oppilas saa valmiuksia toimia aktiivisena seurakunnan jäsenenä.

·        Oppilaan kasvua ortodoksiksi tuetaan.

 

 

 

Oppisisällöt

 

·        ortodoksisiin tapoihin, laulu – ja rukousperinteeseen tutustuminen

·        Raamatun maailma

·        Jeesuksen elämä ja pääkohdat

·        Tärkeät ihmissuhteet kotona, koulussa ja toveripiirissä – lähtökohtana Jeesuksen elämä ja pääkohdat

·        kirkkovuoden juhlia, paastonajat

·        tutustuminen sakramentteihin

·        tutustuminen omaan seurakuntaan

·        ikoni pyhänä kuvana

·        mahdollisuuksien mukaan koululaisjumalanpalvelus kerran vuodessa

 

Työmenetelmät

 

Työmenetelmät valitaan opetettavan aineksen ja oppilaiden mukaan. Pyritään monipuolisuuteen. Opetuksessa pyritään käyttämään keskusteluja, pari- ja ryhmätyöskentelyä, piirtämistä. opetellaan Raamatun käyttöä.

 

Arviointiin vaikuttavia seikkoja

 

Arvioinnissa otetaan huomioon aktiivisuus oppitunneilla, tehtävien tekeminen, työskentely oppitunneilla, myönteinen asenne toisia oppilaita kohtaan ja kokeet.

 

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO

 

YLEISTÄ

 

Elämänkatsomustieto on oppiaine, joka laaja-alaisen luonteensa mukaisesti edellyttää monipuolista pohdintaa, arviointia ja keskustelua, itsenäistä tiedonhankintaa ja mahdollisuuksia tutustua erilaisiin mielipiteisiin, ajatusmalleihin ja elämänkatsomuksiin ja vertailla niitä. Erilaiset katsomukset ovat valintojen seurauksia.

Opetuksen tehtävänä on ohjata oppilas tekemään oman ja toisten elämän kannalta rakentavia ja myönteisiä ratkaisuja, ymmärtämään itsensä ja muut ihmiset yksilöinä, joilla on mahdollisuus hyvään elämänsä hallintaan muuttuvissakin olosuhteissa. Kouluyhteisön toimintatavoilla on merkitystä yksilön eettiselle ja sosiaaliselle kasvulle. Toimintatavoissa tulee ottaa huomioon kotien katsomusperinne ja oppilaiden tasa-arvo.

Oppilasta ohjataan vapaaseen ja kriittiseen ja tasa-arvoiseen ajatteluun ja toimintaan, ymmärtämään yhteiskunnallisten muutosten syitä ja seurauksia ja kiinnostumaan omasta tietojen ja taitojen ja katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksensä lisäämisestä.

Opetus painottaa ihmisen järkiperäistä kykyä tutkia maailmaansa ja ohjata rohkeasti ja aktiivisesti omaa elämäänsä. Opettaja ei ohjaa oppilaita omaksumaan mitään tiettyä elämänkatsomusta, vaan auttaa heitä itse löytämään oman elämän perusteet.

Elämänkatsomustiedon opetus voi edetä oppilasryhmien rakenne huomioiden aihekokonaisuuksin, jolloin on mahdollista eriyttää aihepiirin käsittelyä oppilaiden iän ja elämänkokemuksen, sosiaalisen tilanteen ja oppimiskyvyn mukaan.

Opetuksessa korostetaan suvaitsevaisuuden ja YK: n ihmisoikeuksien kunnioittamisen perusteita.

 

 

 

Tavoitteet

 

Oppilas osaa

·        nähdä itsensä yksilönä, jolla on oikeuksia ja velvollisuuksia

·        erottaa rakentavan ja tuhoisan käyttäytymisen ja kommunikoinnin

·        arvioida arkipäivän tilanteita eettisesti ymmärtäen valintojen vaikutukset omaan ja toisten elämään

·        valita kestäviä eettisiä perusteita käyttäytymiselleen ja oppii ymmärtämään toisten ihmisten käyttäytymisen syitä

·        selittää, mitä on turvallisuus, tasa-arvo, demokratia, lasten oikeudet sekä soveltaa niitä omassa elämässään

·        tutkia muiden kanssa erilaisia moraalisia ongelmia ja oppii hyväksymään erilaisia elämänkohtaloita, näkemyksiä ja ratkaisuja

·        etsiä väkivallattomia ratkaisumalleja omissa ja toisten ihmisten välisissä ristiriitatilanteissa

·        kestävän kehityksen periaatteet

·        ymmärtää ihmisen riippuvuuden ympäristön puhtaudesta ja maapallon luonnontilasta ja oman vastuunsa siitä

·        arvostaa erilaisia kulttuureita, niiden historiallisia lähtökohtia, oman maan kulttuuria ja ihmisryhmiä

·        pohtia tulevaisuutta ja oppii ymmärtämään teknologian ja median vaikutusta ihmisten elämässä

·        aktiivisesti tehdä valintoja, jotka edistävät ja vahvistavat tasa-arvoa, suvaitsevaisuutta ja oikeudenmukaisuutta omassa ja muiden ihmisten elämässä

 

Oppisisällöt

 

·        Miten tutustun toisiin ihmisiin?

·        Mikä on hyvää ja pahaa sadussa, elokuvassa jne.?

·        Kuka on ystävä ?

·        Kuka olen ja mitä osaan?

·        Miten huolehdin terveydestäni?

·        Ihmisiä erottavia ja yhdistäviä seikkoja ja piirteitä

·        Koti, perhe: minun perheeni, erilaisia perheitä

·        Mikä on koulu? Miksi käyn koulua?

·        Mitä teemme yhdessä? Miksi? Säännöt

·        Ympäristö: eloton ja elävä luonto

·        Minä ja luonto: Mitä voin tehdä luonnossa?

·        Luonnon suojeleminen

 

Työmenetelmät

 

Työmenetelmiä ovat esim. piirtäminen, askartelu, laulut, musiikinkuuntelu, dilemmat, ryhmätyöt, esitelmät, dramatisoinnit ja tutustumiskäynnit.

 

 Arviointiin vaikuttavia seikkoja

 

Elämänkatsomustieto on oppiaine, jota arvioidaan oppilaan ikä , kehitysvaihe, sosiaalinen tilanne ja oppimisedellytykset huomioiden.

Arviointiin vaikuttaa oppilaan kiinnostuneisuus, halukkuus yhteistyöhön ja kiinnostus tiedonhankintaan, oma-aloitteisuus ja kommunikointikyky sekä oppiaineen aihekokonaisuuksien tai luokkakohtaisten sisältötavoitteiden omaksuminen

Oppilasta ohjataan itsearviointiin siitä, mikä hänelle on vielä epäselvää, mistä hän on kiinnostunut ja mitä ajatuksia opittu hänessä herättää. Oppilas arvioi onnistumistaan, esim. keskusteluun osallistumisistaan, tuotoksistaan ja yleensä aktiivisuudestaan. Arviointi voi olla kirjallista tai suullista. Arvioinnissa otetaan huomioon myös oppilaan kyky ymmärtää käsitteitä ja halukkuus toteuttaa oppimiaan periaatteita ja ajatuksia omassa jokapäiväisessä elämässä.

 

MUSIIKKI

 

YLEISTÄ

 

Musiikin tehtävä on kehittää oppilaan persoonallisuutta ja lisätä musiikillisia perustaitoja ja –tietoja, sekä perehdyttää kulttuuriperintöön laulun ja musisoinnin avulla. Musiikillisia taitoja kehitetään pitkäjänteisellä, kertaamiseen perustuvalla harjoittelulla. Yhdessä musisoiminen kehittää sosiaalisia taitoja, kuten vastuullisuutta, rakentavaa kriittisyyttä sekä taidollisen ja kulttuurisen erilaisuuden hyväksymistä ja arvostamista. Musiikin opetus antaa välineitä oppilaan kokonaisvaltaiseen kehitykseen. 5.–9. luokkien musiikin opetuksessa jäsennetään musiikillista maailmaa ja musiikillisia kokemuksia, sekä opitaan käyttämään musiikin käsitteitä ja merkintöjä musiikin kuuntelun ja musisoinnin yhteydessä. Syventävää musiikinopetusta annetaan 3.–9. musiikkiluokilla.

7 – 9 luokkien musiikin opetuksessa jäsennetään musiikillista maailmaa ja musiikillisia kokemuksia sekä opitaan käyttämään musiikin käsitteitä ja merkintöjä musiikin kuuntelun ja musisoinnin yhteydessä.

 

Tavoitteet

 

Oppilas

·        rohkaistuu ilmaisemaan itseään laulaen soittaen ja liikkuen

·        tutustuu oman maan ja muun maailman musiikkiin

·        oppii havainnoimaan ja kuuntelemaan ääniympäristöä ja musiikkia

·        tutustuu rytmi- ja melodiasoittimiin

Oppilaalle kehittyy myönteinen asenne musiikkiin.

 

Oppisisällöt

 

Laulaminen

·        terve äänenkäyttö

·        ajankohtaisia lauluja muihin oppiaineisiin, vuodenaikoihin ja juhliin liittyen

·        oman ja muiden kulttuurien kansanmusiikkia

 

Soittaminen

·        kehosoittimet, rytmisoittimet ja melodiasoittimet

 

Kuuntelu

·        monipuoliseen musiikkiin tutustuminen

·        keskittyminen ja hiljaisuus

 

Musiikkiliikunta

·        laululeikkejä, piirileikkejä

Työmenetelmät

 

Musiikissa korostuvat leikinomaisuus, elämyksellisyys ja itsetekeminen.

 

Arviointiin vaikuttavia seikkoja

 

Arviointiin vaikuttavat oppilaan aktiivisuus, asenne ja osaaminen.

 

KUVATAIDE

 

YLEISTÄ

 

Peruskoulun kuvataideopetuksen tehtävänä on tukea oppilaan kuvallisen ajattelun ja esteettisen ja eettisen tietoisuuden kehittymistä sekä antaa valmiuksia omaan kuvalliseen ilmaisuun. Keskeistä kuvataideopetuksessa on ymmärtää visuaalisen kulttuurin ilmenemismuotoja yhteiskunnassa: taidetta, mediaa ja ympäristöä. Opetuksen tavoitteena on, että oppilaalle syntyy henkilökohtainen suhde taiteeseen. Kuvataiteen opetus luo perustaa suomalaisen ja oppilaan oman kulttuurin sekä hänelle vieraiden kulttuureiden visuaalisen maailman arvostamiselle ja ymmärtämiselle. Kuvataiteen opetuksessa kehitetään taitoja, joita tarvitaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.

Taiteen ilmaisun ja toiminnan lähtökohtina ovat ympäristön kuvamaailma, aistihavainnot, mielikuvat ja elämykset. Opetuksen tavoitteena on kehittää mielikuvitusta ja edistää oppilaiden luovan ongelmanratkaisun ja tutkivan oppimisen taitoja. Aihepiirit kytketään oppilaille merkityksellisiin kokemuksiin. Kuvataiteen opetuksessa tulee ottaa huomioon oppiaineen sisäinen integraatio, jolloin ilmaisulliset, taidolliset ja tiedolliset tavoitteet toteutuvat samanaikaisesti kuvallisissa harjoituksissa. Kuvataiteen keskeisiä sisältöalueita voidaan käsitellä samassa tehtävässä. Oppiaineelle on ominaista teemallisuus, joka mahdollistaa kiireettömän ilmapiirin ja pitkäjänteisen työskentelyn.

 

Tavoitteet

 

Oppilas

·        kokee tekemisen iloa ja saa onnistumisen kokemuksia.

·        oppii kuvailmaisun taitoja ja tekniikoita

·        oppii luottamaan omiin kykyihinsä

·        tutustuu erilaisiin materiaaleihin ja työtapoihin

·        oppii tarkastelemaan ja arvostamaan omia ja toisten töitä

 

Oppisisällöt

 

Piirustus ja grafiikka

·        erilaiset piirtimet (kynät, liidut, sormet)

·        yksinkertaiset painomenetelmät

Maalaus ja värioppi

·        siveltimen käyttö

·        värien nimeäminen

Muovailu ja rakentelu

·        kolmiulotteiset materiaalit: savi, muovailuvahat/massat

·        paperitaittelu

Kuvaviestintä

·        todellisuus ja kuvitteellisuus kuvissa

·        kuva tekemisen kohteena

 

Työmenetelmät

 

Kuvataiteessa korostuvat leikinomaisuus, elämyksellisyys ja itsetekeminen.

 

Arviointiin vaikuttavia seikkoja

 

Arviointiin vaikuttavat oppilaan aktiivisuus, asenne ja osaaminen.

 

KÄSITYÖ

 

YLEISTÄ

 

Käsityön opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan käsityötaitoa niin, että hänen itsetuntonsa sen varassa kasvaa ja hän kokee iloa ja tyydytystä työstään. Lisäksi hänen vastuuntuntonsa työstä ja materiaalin käytöstä lisääntyy ja hän oppii arvostamaan työn ja materiaalin laatua ja suhtautumaan arvioiden ja kriittisesti sekä omiin valintoihinsa että tarjolla oleviin virikkeisiin, tuotteisiin ja palveluihin.

Opetus toteutetaan oppilaan kehitysvaihetta vastaavin aihepiirein ja projektein kokeillen, tutkien ja keksien. Käsityön opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen ja itsenäiseen työntekoon, kehittää luovuutta, esteettisiä, teknisiä ja psyykkis-motorisia kykyjä, ongelmanratkaisutaitoja sekä ymmärrystä teknologian arkipäivän ilmiöistä. Oppilasta johdatetaan tutustumaan suomalaiseen ja myös muiden kansojen käsityön kulttuuriperinteeseen.

 

1.-4. LUOKKA

 

Käsityön opetuksen ydintehtävä vuosiluokilla 1−4 on perehdyttää oppilas käsityötietoihin ja -taitoihin sekä herättää hänen kriittisyytensä, vastuuntuntonsa ja laatutietoisuutensa työskentelyssä ja materiaalivalinnoissa. Oppilasta autetaan omaksumaan suunnittelutaitoja ja hän oppii perusvalmiuksia suunnitelmiensa toteuttamiseen. Häntä ohjataan käyttämään käsityössä tarvittavia perustyövälineitä sekä erilaisia koneita turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Hänen pitkäjänteisyyttään ja ongelmanratkaisutaitojaan kehitetään sekä ryhmässä että itsenäisessä työssä.  Monipuolinen työskentely, taidon kehittyminen ja osaamisen kokemus antavat työniloa, ja oppilaassa syntyy myönteinen asenne työn tekemistä ja opiskelua kohtaan. Opetus toteutetaan samansisältöisenä kaikille oppilaille käsittäen sisältöjä teknisestä työstä ja tekstiilityöstä.

 

Tavoitteet

 

Oppilas

·        oppii tuntemaan käsityöhön liittyviä käsitteitä ja käyttämään erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä

·        omaksuu positiivisen asenteen työsuojeluun, oppii turvallista työvälineiden, koneiden ja laitteiden käyttöä sekä oppii huolehtimaan oppimisympäristönsä viihtyisyydestä

·        oppii käsityön perustekniikoita ja tuotesuunnittelua sekä harjaantuu niiden edellyttämissä taidoissa, jolloin hänen ajattelun taitonsa ja luovuutensa kehittyvät

·        oppii avaruudellista hahmottamista suunnittelussaan ja työskentelyssään

·        oppii kiinnittämään huomiota tuotteiden esteettisiin ominaisuuksiin, väreihin ja muotoihin

·        oppii valmistamaan, huoltamaan ja korjaamaan arkipäivän käytännöllisiä tuotteita

·        oppii ottamaan vastuuta omasta esineympäristöstään ja ymmärtää, että tuotteilla on elinkaari

·        tutustuu tietoteknisten välineiden käyttöön käsityöprosessin eri vaiheissa ja erilaisissa oppimisympäristöissä

·        oppii vähitellen hallitsemaan kokonaisen käsityöprosessin

·        tutustuu arkielämään liittyvään teknologiaan

·        oppii arvioimaan ja arvostamaan omaa ja muiden työtä.

 

Oppisisällöt

 

·        keskeisiä tekstiili- ja teknisen työn materiaaleja, työvälineitä ja työtapoja

·        työskentelyyn ja työtilaan liittyvät turvallisuustekijät

·        omien töiden suunnittelua ja sen yhteydessä suunnitelmien toteuttamiseen tarvittavien tekniikoiden kokeilua ja harjoittelua, suunnitelmien erilaisia kuvaustekniikoita sekä tuotteiden valmistamista

·        kotipaikkakunnalle omaleimaisia, sekä vanhoja että moderneja käsityötuotteita, -välineitä, -materiaaleja ja työtapoja niihin liittyvine harrastuksineen ja ammatteineen tulevaisuuden mahdollisuuksina sekä piirteitä lähiympäristössä mahdollisesti vaikuttavien muiden kulttuurien käsityöperinteestä

·      oppilasta lähellä olevia, luonnossa ja rakennetussa ympäristössä esiintyviä ilmiöitä ja niiden teknologisia sovelluksia

·        materiaalin ja tuotteiden huolto, kunnostus ja korjaus sekä kierrätys ja uudelleen käyttö

 

TEKNINEN TYÖ

 

Käsityön teknisen työn aihepiirit

 

·        sahaaminen, naulaaminen, hiominen ja maalaaminen

·        muovailu ja rakentelu

 

TEKSTIILITYÖ

 

Käsityön tekstiilityön aihepiirit

 

 

LIIKUNTA

 

YLEISTÄ

 

Liikunta on toiminnallinen oppiaine, jossa edetään leikin ja taitojen oppimisen kautta kohti omaehtoista harrastuneisuutta. Koululiikunnan tehtävä on kasvattaa aktiiviseen liikkumiseen koko elämän ajaksi kaikissa ympäristöissä ja elämäntilanteissa. Liikunnan opetus on koko perusopetuksen ajan toistuvaa toimintaa. Liikunnan opetuksessa pyritään myönteiseen, kannustavaan ja turvalliseen ilmapiiriin. Opetuksessa huomioidaan luonnonolosuhteet ja vuodenajat, paikalliset piirteet sekä lähiympäristön ja koulun tarjoamat mahdollisuudet.

 

Tavoitteet

 

Oppilas

·        löytää leikin avulla liikunnan ilon ja saa virikkeitä liikunnan harrastamiseen.

·        oppii hyvää käytöstä ja sosiaalisia taitoja.

·        oppii huolehtimaan liikuntavarusteista, - välineistä sekä henkilökohtaisesta hygieniasta.

·        saa valmiuksia ja virikkeitä välitunteja varten.

·        oppii noudattamaan sovittuja sääntöjä ja reilun pelin henkeä.

·        oppii havaitsemaan liikunnan merkityksen terveyden ylläpitäjänä.

Oppilaan perusmotoriikka ja rytmitaju kehittyvät.

 

Oppisisällöt

 

·        voimistelu, kehon hallinta ja venyttely

·        liikuntaleikit ja – pelit

·        palloilu: pallonkäsittely, palloleikit, pienpelit ja erilaiset pallot

·        juoksu, hypyt, heitot

·        luistelu, hiihto

·        luonnossa liikkuminen

·        musiikkiliikunta

 

Työmenetelmät

 

Työskentelyssä korostuvat leikinomaisuus, sosiaaliset taidot ja ryhmän jäsenenä toimiminen.

 

 Arviointiin vaikuttavia seikkoja

 

Arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön oppilaan yritteliäisyydestä, asianmukaisesta varustuksesta ja liikuntataidoista sekä –tiedoista yksilöllinen kehitystaso huomioon ottaen. Arvioinnissa korostuu välittömän palautteen antaminen.