Äidinkieli on ajattelun, itseilmaisun, viestinnän, sosiaalisten suhteiden ja maailmankuvan muodostamisen sekä kulttuurin siirron ja kehittämisen väline.

Äidinkielellä on tärkeä kulttuuritehtävä kielen ja kirjallisuuden tuntemuksen avulla vahvistaa oppilaiden identiteettiä.

Äidinkielen opetuksella on tärkeä tehtävä kaiken oppimisen perustan rakentamisessa.

Vuosiluokilla 7-9 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ydintehtävänä on laajentaa oppilaan tekstitaitoja lähipiirissä tarvittavista taidoista kohti yleiskielen ja oppilaalle uusien tekstilajien vaatimuksia. Oppilas tulee entistä tietoisemmaksi tavoitteistaan ja itsestään kielenkäyttäjänä. Hän kehittyy tekstien erittelijänä ja kriittisenä tulkitsijana. Opetuksen tehtävänä on kannustaa oppilasta lukemaan ja arvioimaan kirjallisuutta ja mediatekstejä. Opetus ohjaa oppilasta hankkimaan yleissivistävää tietoa kirjallisuudesta ja innostaa häntä tutkimaan kieltä.

Oppilas

harjaantuu toimimaan puhujana, lukijana ja kirjoittajana tavoitteellisesti erilaisissa viestintäympäristöissä

•  rakentaa myönteistä ilmapiiriä ja hyväksyy erilaisia näkemyksiä ja tapoja
•  harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi ja kuulijaksi; hänen  tulkitsevat ja arvioivat luku- ja kuuntelutaitonsa kehittyvät
•  osaa erottaa eri tekstilajit
•  tottuu tiedonhankintaan ja osaa hyödyntää monenlaisia lähteitä
•  kehittyy monipuoliseksi ja persoonalliseksi tekstien tekijäksi, joka osaa hyödyntää oppimaansa kielitietoa
•  rohkaistuu tuomaan esille ja perustelemaan näkemyksiään sekä kommentoimaan muiden ajatuksia
•  tottuu suunnittelemaan ja etenemään puhe- ja kirjoitustehtävissään
•  ottaa huomioon tilanteen, viestintävälineen ja vastaanottajan tekstissään
•  oppii perustietoa omasta äidinkielestään, sen rakenteesta, vaihtelusta ja muuttumisesta
•  monipuolistaa lukuharrastustaan; hänen kirjallisuudentuntemuksensa syvenee, ja hän oppii tuntemaan Suomen kirjallisuuden vaiheita
•  suhtautuu kriittisesti median luomaan maailmaan
•  hyväksyy erilaiset kielenpuhujat

 

Seuraavat oppisisällöt toteutuvat kaikilla vuosiluokilla, ellei ole erityistä lisämainintaa:

Vuorovaikutustaidot

Oppilas

•  ymmärtää, että eri tilanteet ja viestintävälineet vaativat erilaisen tekstin tai puheen
•  harjoittelee monipuolisesti erilaisia puheenvuorolajeja erilaisissa tilanteissa (8.lk)
•  valitsee viestintätilanteeseen sopivan kielimuodon
•  rohkaistuu omien näkemystensä esittämiseen ja puolustamiseen
•  osaa ajoittaa ja mitoittaa puheenvuoronsa, toimia ristiriitatilanteissa, hyödyntää eriäviä näkemyksiä sekä vastaanottaa ja antaa palautetta

Tiedonhankintataidot

Oppilas

•  hankkii tietoa erilaisista lähteistä: suunnittelee tiedonhankintaa, arvioi lähteiden luotettavuutta ja ymmärrettävyyttä
•  harjoittelee muistiinpanojen ja yksinkertaisten lähdemerkintöjen tekemistä ja valikoi aineistoaan

Aktiivinen ja kriittinen kuunteleminen ja lukeminen

Oppilas

•  harjoittelee ymmärtävää ja arvioivaa kuuntelua
•  harjoittelee silmäilevää, etsivää sekä sana- ja asiatarkkaa ja päättelevää lukutapaa
•  jakaa omaa lukukokemustaan
•  harjoittelee tiivistämään tekstin sisältöä, tunnistamaan mielipideaineksia, tekijän tavoitteita ja keinoja ja vertailemaan eri näkökulmista kirjoitettuja tekstejä
•  oppii näkemään puheeseen, kirjoitukseen ja kuviin sisältyviä näkemyksiä, arvoja ja asenteita

Tekstitieto

Oppilas

•  harjoittelee kaunokirjallisten tekstien tulkintaa ja tarkastelee niitä elämysten antajina ja näkemysten kehittäjinä
•  tunnistaa erilaiset tekstilajit ( selostavat, kuvailevat, ohjaavat, kertovat, pohtivat, kantaa ottavat ,myös mediateksti) ja havaitsee mahdollisia kulttuurieroja
•  tarkastelee tekstejä myös kielenhuollon näkökulmasta

Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen

Oppilas

•  määrittelee omien tekstiensä ja työskentelynsä tavoitteet
•  suunnittelee tekstinsä sisältöä, kieltä ja muotoa
•  jaksottelee tekstinsä, kehittelee tekstinsä aloitus- ja päätäntätaitoja
•  harjoittelee tekstin suuntaamista eri kohderyhmille ja erilaisiin viestintävälineisiin(8. Ja 9.lk)
•  suunnittelee ja harjoittelee puhe-esityksiä koulussa
•  kirjoittaa käsin ja tietotekniikkaa avuksi käyttäen

Yleiskielen käyttö

Oppilas

•  ymmärtää suomen kielen vaihtelut (esim. tilanne, murteet, slangi) (9. lk)
•  harjoittelee kohteliasta ja kuulijan huomioon ottavaa yleispuhekieltä
•  kehittää lause- ja virketajuaan sekä oikeinkirjoitusta

Yleissivistävä kielitaito

Oppilas (9.lk)

•  hallitsee perustiedot Suomen ja maailman kielitilanteesta sekä äidinkielen merkityksestä
•  tutustuu suomen kielen vaiheisiin sekä sosiaaliseen ja maantieteelliseen vaihteluun (esim. slangi ja murteet)
•  tuntee suomen kielen erikoispiirteet

Kirjallisuustieto

Oppilas

•  tutustuu Kalevalaan, kansanperinteeseen ja Suomen kirjallisuuden päävaiheisiin (9.lk)
•  lukee sekä yhteisesti että yksityisesti useita kokonaisteoksia ja runsaasti muita, lyhyitä tekstejä
•  osaa kaunokirjallisuuden päälajit (7.lk)
•  erottaa realistisen, romanttisen ja modernin tekstin(8.lk)
•  tunnistaa faktan ja fiktion eri teksteissä (7.lk)

Suhde yhteisön kulttuuriin

Oppilas

•  arvioi omia lukutottumuksiaan ja omaa mediankäyttöään
•  tulkitsee kaunokirjallisia tekstejä elämysten ja näkemysten antajina
•  tutustuu elokuvaan ja teatteriin sekä näkijänä että kokijana

 

Käytetään käsiteltävänä olevaan asiaan sopivia työmenetelmiä. Näitä ovat esim.

•  opetuskeskustelu
•  yksilöllinen harjoitus
•  ryhmätyö
•  parityö
•  suullinen esittäminen
•  puheharjoitukset
•  kriittinen kuuntelu
•  yhteistyö kirjaston, lehtien ja teatterin kanssa
•  paneelikeskustelu
•  kokous
•  yhteisöllinen oppiminen
•  ideariihi
•  verkko-oppiminen

 

A. Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän

•  haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että yksin esiintyessään
•  osoittaa kuuntelemisen taitoa
•  osaa ottaa ideointi- ja ongelmanratkaisukeskusteluissa sekä muissa ryhmäviestitilanteissa puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja
•  edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun asioista ollaan eri mieltä
•  tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen mm. kielimuotoa valitessaan; hän pystyy vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleispuhekieliseksi
•  pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; hän ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; hän antaa myös rakentavaa palautetta toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä.

B. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän

•  osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida, väittää vastaan, esittää tulkintoja ja arvioita sekä pohtia tekstin yhteyttä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa
•  tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisissa tekstiympäristöissä
•  lukee tekstejä, myös media- ja verkkotekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen
•  tuntee tavallisten tekstityyppien keskeiset ominaisuudet ja erottaa niitä tekstikokonaisuuksista
•  tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja
•  osaa vertailla tekstejä, löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen perustelut
•  pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia, seuraamaan henkilöiden ja heidän suhteittensa kehitystä sekä osaa luonnehtia kertojaa ja kerrontaa
•  osaa etsiä runosta merkityksiä
•  tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja ilmaisuun
•  pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista
•  pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi sanavalintojen, käytetyn kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä tekstin tarkoitukseen ja sävyyn
•  pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon käsitteitä kieltä havainnoidessaan ja kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään.

C. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän

•  osaa käyttää tiedon lähteenä kirjastoa, tieto- ja kaunokirjallisia teoksia, tietoverkkoja sekä suullisesti välitettyä tietoa; hän osaa valita tietolähteensä ja myös ymmärtää ilmoittaa ne
•  tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä tuottaessaan
•  kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo esille olennaisen; hänen tekstinsä ajatuskulkua on helppo seurata
•  pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, mm. kuvauksia, kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia, yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä
•  pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä
•  osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja rakenteellisia valintoja; hän osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tiivistää tekstiään
•  soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista ja oikeinkirjoituskäytänteistä

D. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän

•  on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös pitkien tekstien lukemiseen
•  löytää itseään kiinnostavaa tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä mediatuotteita ja osaa perustella valintojaan
•  on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja, satuja, tarinoita, novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvia sekä tuntee Kalevalan runoja ja muutakin kansanperinnettä; kokonaisteoksia hän on lukenut ainakin yhteisesti sovitun määrän
•  tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden klassikkoja, jotka edustavat eri aikakausia
•  pystyy jakamaan katselukokemuksensa muiden kanssa
• on oppinut metatietoa kielen rakenteesta ja sanastosta; hänellä on tietoa sanaluokista ja lauseenjäsenistä ja niiden määrittelyongelmista
•  tuntee suomen kielen keskeisimmät ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin kieliin; hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä
•  ymmärtää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan
•  ymmärtää kielen muuttumista ja äidinkielen aseman muiden kielten joukossa ja monikulttuurisessa kieliyhteisössä; oppilas tuntee Suomen kielitilanteen, hänellä on perustietoa Suomessa puhuttavista kielistä