23. ELÄMÄNKATSOMUSTIETO

Elämänkatsomustiedossa tuetaan oppilaan maailmankuvan rakentumista. Tavoitteena on ohjata oppilasta ymmärtämään ympäröivää maailmaa niin kulttuuriset kuin yhteiskunnalliset tekijät huomioon ottaen sekä omaksumaan kestävän kehityksen periaate ja elämää kunnioittava elämäntapa. Opetuksessa huomioidaan historia ja perinteet, nykyisyys ja tulevaisuus. Oppiminen perustuu omakohtaiseen oivaltamiseen, kokemuksiin (esimerkiksi opintokäynnit ja luontoretket), vuorovaikutukseen, toimintaan ja teoriaan. Päämääränä on tutkiva, kysyvä ja uutta rakentava oppija. Opettaja ei ohjaa oppilasta omaksumaan mitään tiettyä elämänkatsomusta vaan turvaa katsomusvapauden toteutumisen. Aihepiirejä voidaan yhdistellä ja siirtää oppilasryhmän koostumuksen mukaan yli luokkarajojen.

23.1 TAVOITTEET

Oppilas

  •   etsii ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan
  •   oppii ilmaisemaan ajatuksiaan ja mielipiteitään ja perustelemaan niitä
  •  pyrkii omassa elämässään tekemään eettisesti oikeita ratkaisuja ja väkivallattomia ja oikeudenmukaisia ja pitkäjänteisiä valintoja
  •   sisäistää ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden ja maailmanlaajuisen oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteet
  •   oppii kohtaamaan epävarmuutta ja epäonnistumisia ja pyrkii löytämään rakentavia ratkaisuja erilaisiin ongelmiin
  •   oppii kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä ja, yhteiskunnasta ja luonnosta
  •   haluaa kartuttaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään
  •   oppii tuntemaan eri kulttuurien arvoja, uskomuksia ja niiden historiaa
  •   osaa arvioida omaa ja muita kulttuureita keskenään
  •   oppii arvioimaan tieteiden vaikutusta ihmisten elämäntapaan
  •   haluaa jokapäiväisessä elämässään edistää tasa-arvoa, demokratiaa, suvaitsevaisuutta ja oikeudenmukaisuutta ja uskonnon- ja sananvapauden säilymistä

23.2 OPPISISÄLLÖT

7. luokka

Pohditaan oikeuksia ja velvollisuuksia sekä vastuuta. Selvitetään, mitä on moraali ja mikä on sen perusta. Mietitään nuoren elämäntilanteeseen liittyviä moraalisia kysymyksiä sekä yksilön moraalista kehittymistä. Keskustellaan, mikä tekee teosta moraalisesti hyvän tai pahan. Tutustutaan kulttuurikäsitteeseen ja keskeisten kulttuurien pääpiirteisiin sekä vertaillaan erilaisia kulttuureja. Tutkitaan käsitteitä maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus sekä käydään läpi maailman keskeisiä katsomusperinteitä. Tarkastellaan tulevaisuuden tutkimista ja siihen vaikuttamista esimerkiksi tieteen keinoin.

8. luokka

Tavoitteena on tutustua yhteiskunnan rakenteeseen ja toimintaan mm. kansalaisjärjestöjen ja puolueiden kautta. Tarkastellaan demokratian edellytyksiä, etuja ja ongelmia. Selvitetään, miten yhteiskunnat syntyvät ja muuttuvat. Pohditaan, millainen yhteiskunta on hyvä elää ja millainen on vastuullinen kansalainen ja lähimmäinen. Käydään läpi ihmiskunnan suuret kehitysvaiheet sekä sotien syitä ja seurauksia. Tutustutaan informaatioyhteiskunnan ja median lainalaisuuksiin sekä nykykulttuureihin. Selvitetään, mitä tarkoitetaan stereotypioilla. Käsitellään erilaisia uskonnonfilosofioita. Prometheus-leirit esitellään oppilaille.

9. luokka

Tavoitteena on tukea nuoren kasvua kriittiseksi kansalaiseksi, joka tiedostaa tulevaisuuden uhat ja mahdollisuudet sekä tuntee vastuunsa muista ihmisistä, yhteisöistä ja luonnosta. Oppisisällöissä tarkastellaan eettisiä kysymyksiä mm. abortti, eutanasia ja kuolemantuomio. Pohditaan pakolaisuutta, monikulttuurisuutta ja maahanmuuttoa sekä niistä syntyviä konfliktitilanteita. Tarkastellaan omaa suvaitsevaisuutta sekä keskustellaan rasismin syistä ja seurauksista. Selvitetään, millainen on hyvinvointiyhteiskunta ja millaisia ongelmia siihen liittyy (rikollisuus, päihteet, huumeet, työttömyys, mielenterveysongelmat). Samalla mietitään, miten hyvinvointi jakautuu maapallolla sekä vertaillaan kehitysmaita ja teollisuusmaita keskenään. Määritellään biodiversiteetti-käsite, pohditaan luonnon monimuotoisuuden merkitystä, tarkastellaan ympäristöuhkia sekä perehdytään järjestöihin, jotka toimivat paremman tulevaisuuden hyväksi. Tutustutaan erilaisiin tulevaisuusskenaarioihin niin globaalisesti kuin paikallisestikin sekä pohditaan omaa tulevaisuutta ja erilaisten valintojen mahdollisuutta.

23.3 TYÖMENETELMÄT

Opetus- ja työskentelymenetelminä elämänkatsomustiedon luonteen mukaisesti ovat ohjattu keskustelu, pohdiskelu ja itsenäinen tutkiminen. Erilaisia taiteen keinoja , musiikkia ja sosiodraamaa voidaan käyttää elämyksellisyyden vahvistamiseksi. Työmuotoja voivat olla jo luokilla 1 - 6 tutuiksi tulleet vierailukäynnit, haastattelut, verkkotyöskentely, tiedotusvälineitten käyttö, AV- ja muu mediatyöskentely, dramatisoinnit, dilemmat, oppilaiden keskeiset projektit, kotien yhteistyö.

Työtavoissa korostetaan ongelmakeskeisyyttä, toiminnallisuutta ja elämyksellisyyttä.

23.4 ARVIOINTIIN VAIKUTTAVIA SEIKKOJA

  •  Yläluokkien oppilailta edellytetään jo tiettyä kirjallisen esitystaidon perustasoa. Yleinen tapa mitata oppilaan oppimisprosessia on kirjallisen kokeen järjestäminen. Elämänkatsomustiedon oppisisältö ei ole kuitenkaan ulkoa oppimista. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota oppilaan kykyyn soveltaa kirjoista saamiaan tietoja ja jäsentää niistä looginen , itsenäistä ajattelua osoittava kokonaisuus.
  •  Itsenäinen tietojen hankinta, tietojen jäsentäminen mielekkääksi kokonaisuudeksi ja kyky ilmaista itseään suullisesti mm. esitelmissä huomioidaan. Joskus esitelmän lopputulos ei kerro valmistavan työn määrästä.
  •  Suullinen koe soveltuu moneen aiheeseen ja auttaa oppilasta, jolla on vaikeuksia kirjoittamisessa tuomaan osaamisensa esille. Tällöin arvioinnissa kiinnitetään huomio oppilaan sanoman sisältöön ja kykyyn perustella asioita, mikä on sidoksissa myös ikään. Näkemysten itsekritiikki ja korjaamistaito huomioidaan. Suullisen esitystavan sujuvuus ei saa vaikuttaa arviointiin.
  •  Oppilas arvioi itseään, miten on onnistunut , omia tuotoksiaan ja osallistumistaan, oivalluksiaan ja yleensä aktiivisuuttaan.
  •  Kokonaisarvioinnissa huomioidaan oppilaan kyky ymmärtää käsitteet, oppisisällöt, opitun sisäistämistä ja se, miten oppilas pyrkii toteuttamaan oppimiaan periaatteita ja ajatuksia omassa jokapäiväisessä elämässään.

Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8

Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu

Oppilas
  •   osaa yhdistää hyvät arvot hyvään elämään ja tunnistaa teon tahallisuuden ja teon seuraukset
  •   kykenee tunnistamaan moraalisen ongelman ja esittämään siihen ratkaisua
  •   havainnoi taiteessa, arkipäivässä, mediassa tai muilta elämän aloilta eettisiä ulottuvuuksia ja osaa valita kahdesta vaihtoehdosta eettisesti kehittyneemmän

Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti :

Oppilas
  •   tunnistaa ja osaa nimetä maailmankatsomuksia ja erilaisten kulttuurien pääpiirteitä
  •   pystyy yhdistämään kulttuureja ja niiden symboleja oikealla tavalla
  •   ymmärtää sekulaarin ja uskonnollisen katsomuksen eron
  •  osaa hankkia tietoa erilaisista katsomuksista

Yhteisö ja ihmisoikeudet

Oppilas
  •   tuntee ihmis- ja kansalaisoikeuksien pääpiirteet
  •   osaa perustella oikeuksien ja velvollisuuksien keskinäisen riippuvuuden
  •   tuntee vaihtoehtoisia ja vastakkaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä
  •   tunnistaa ihmis- ja kansalaisoikeuksien loukkauksia, ymmärtää tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden
  •   tuntee nyky-yhteiskunnan ongelmia ja pystyy esittämään sekä optimistisia että pessimistisiä näkemyksiä tulevaisuudesta ja ymmärtää yhteiskunnallisten ratkaisujen pitkän tähtäimen vaikutuksia.