24. HISTORIA

Historian opetuksessa käsitellään sekä yleistä ja Suomen historiaa. Oppilas oppii ymmärtämään historian ihmisen toiminnaksi, joka on luonut omaan aikaansa sidottua kulttuuria. Nykyinen kulttuuri on rakentunut aikaisempien kulttuurien pohjalta. Ihmisen toiminta on jättänyt jälkensä myös ympäristöön, joita oppilaat voivat havainnoida. Oppilaalle kasvaa kyky erottaa historian tosiasiat mielikuvituksen tuotteista. Oppilaat oppivat ymmärtämään ja kunnioittamaan menneiden sukupolvien työtä ja arvoja.

24.1 TAVOITTEET

Historian opetuksen tietojen ja taitojen syventäminen. Luokkien 7-9 historian oppimisen tavoitteena on historian keskeisten tapahtumien ymmärtäminen 1800-luvun alusta lähihistorian tapahtumiin. Opetuksen painopiste on 1900-luvun historiassa. Tärkeänä tavoitteena nykyajan ongelmien ymmärtäminen historiallisen kehityksen pohjalta.

24.2 OPPISISÄLLÖT

Keskeiset oppisisällöt käsittelevät 1800- ja 1900-lukujen Suomen ja maailmanhistoriaa politiikan, talouden ja kulttuurin näkökulmista.

7. luokka

Elämää 1800-luvulla ja kansallisuusaate

  •   elämää 1800-luvun Suomessa
  •   1800-luvun alun keskeiset valtiolliset muutokset ja kansallisuusaatteen vaikutukset Euroopassa
  •   kulttuuri kansallisuusaatteen heijastajana Suomessa.

Teollinen vallankumous
  •   teollistuminen ja sen vaikutukset ihmisten elämään
  •   kaupungistuminen

Murrosten aika Suomessa
  •   sääty-yhteiskunnan mureneminen
  •   Suomen venäläistäminen ja sen vastustus

Suurvaltojen kilpailusta ensimmäiseen maailmansotaan seurauksineen
  •   imperialismi ja sen vaikutukset Euroopan suurvalloille ja siirtomaille

7. luokka / liikunta- ja luma-luokat

Elämää 1800-luvulla ja kansallisuusaate
  •   elämää 1800-luvun Suomessa
  •   1800-luvun alun keskeiset valtiolliset muutokset ja kansallisuusaatteen vaikutukset Euroopassa
  •   kulttuuri kansallisuusaatteen heijastajana Suomessa

Teollinen vallankumous
  •   teollistuminen ja sen vaikutukset ihmisten elämään
  •   kaupungistuminen

Murrosten aika Suomessa
  •   sääty-yhteiskunnan mureneminen

8. luokka
  •   ensimmäinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset
  •   Venäjän keisarikunnan luhistumisen syyt ja vuoden 1917 vallankumoukset
  •   Suomen itsenäistyminen ja sisällissota

Laman ja totalitarismin aika
  •   maailmantalouden romahtaminen ja sen vaikutukset Eurooppaan
  •   elämää demokratioissa ja diktatuureissa

Toisen maailmansodan aika
  •   toinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset
  •   Suomi toisessa maailmansodassa ja sodasta selviäminen

Suomi 1950-luvulta nykypäivään
  •   elinkeinorakenteen muutos ja sen vaikutukset ihmisten elämään
  •   suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen

Idän ja lännen ristiriidoista etelän ja pohjoisen vastakkainasetteluun
  •   kylmä sota
  •   maailman jakautuminen köyhiin ja rikkaisiin valtioihin ja siitä aiheutuvat ongelmat

Elämää 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa
  •   länsimaisen kulutusyhteiskunnan synty ja sen vaikutukset ihmisten elämään ja ympäristöön
  •   tiedonvälityksen kehitys

Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan 1800-luvulta nykyaikaan saakka:

a) Euroopan hajaannuksesta sen yhdistymiseen

b) kulttuurin kehitys

c) tasa-arvoisuuden kehitys

d) teknologian kehitys, esimerkiksi liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys

e) jokin Euroopan ulkopuolinen kulttuuri

8. luokka / liikunta- ja luma-luokat
  •  Suomen venäläistäminen ja sen vastustus

Suurvaltojen kilpailusta ensimmäiseen maailmansotaan seurauksineen
  •   imperialismi ja sen vaikutukset Euroopan suurvalloille ja siirtomaille
  •   ensimmäinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset
  •   Venäjän keisarikunnan luhistumisen syyt ja vuoden 1917 vallankumoukset
  •   Suomen itsenäistyminen ja sisällissota

Laman ja totalitarismin aika
  •   maailmantalouden romahtaminen ja sen vaikutukset Eurooppaan
  •   elämää demokratioissa ja diktatuureissa

Toisen maailmansodan aika
  •   toinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset
  •   Suomi toisessa maailmansodassa ja sodasta selviäminen

Suomi 1950-luvulta nykypäivään
  •   elinkeinorakenteen muutos ja sen vaikutukset ihmisten elämään
  •   suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen

Idän ja lännen ristiriidoista etelän ja pohjoisen vastakkainasetteluun
  •   kylmä sota
  •   maailman jakautuminen köyhiin ja rikkaisiin valtioihin ja siitä aiheutuvat ongelmat

 

Elämää 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa
  •   länsimaisen kulutusyhteiskunnan synty ja sen vaikutukset ihmisten elämään ja ympäristöön
  •   tiedonvälityksen kehitys

Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan 1800-luvulta nykyaikaan saakka:

a) Euroopan hajaannuksesta sen yhdistymiseen

b) kulttuurin kehitys

c) tasa-arvoisuuden kehitys

d) teknologian kehitys, esimerkiksi liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys

e) jokin Euroopan ulkopuolinen kulttuuri

24.3 TYÖMENETELMÄT

Opetuksessa painotetaan historian taitojen hallitsemista. Monipuolinen historian opetus käyttää seuraavia työmenetelmiä:
  •   ymmärtävä lukeminen
  •   muistiinpanotekniikan hallinta
  •   tiedonhakutehtävät
  •   esseevastauksista esitelmien kautta tutkielmiin
  •   pari- ja ryhmätyöskentely, yhteistoiminnallisuus
  •   informaatiotekniikan hyväksikäyttäminen
  •   tutustuminen paikallisiin historiallisiin kohteisiin
  •   yhteistyö kirjaston ja muiden asiantuntijaryhmien kanssa ( vierailut ja luennot ym.)
  •   kuva-analyysit ja karttojen tutkiminen
  •   äänitteiden käyttö

24.4 ARVIOINTIIN VAIKUTTAVIA SEIKKOJA

Arviointiin vaikuttavat oppilaan näytöt tiedoissa ja taidoissa. Mahdollisuuksia tietojen ja taitojen osoittamiseen ovat tuntiaktiivisuus, kotitehtävien tekeminen, koemenestys, tutkielmien ja muiden tehtävien tekeminen sekä kiinnostuneisuus opiskeltavaan asiaan.

Luokilla 7.-9. korostuu arvioinnissa teemaan liittyvä monipuolinen osaamisen näyttäminen (Esimerkiksi tutkielman muodossa).

Oppilaille annetaan mahdollisuus arvioida itse omaa osaamistaan ja kehittymistään

Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8

Tietoa hankkiminen menneisyydestä

Oppilas
  •   osaa erotella asiaa selittävät tekijät vähemmän tärkeistä
  •   pystyy lukemaan erilaisia lähteitä ja tulkitsemaan niitä

Historian ilmiöiden ymmärtäminen

Oppilas
  •   kykenee sijoittamaan opiskelemansa tapahtumat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avulla aikajärjestykseen
  •   osaa selittää, miksi jollain elämänalueella toimittiin ennen toisin kuin nykyään
  •   osaa esittää historiallisille tapahtumille syitä ja seurauksia

Oppilas osaa käyttää historiallista tietoa
  •   pystyy vastaamaan menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä, myös nykyteknologian avulla saamaansa informaatiota
  •   pystyy muodostamaan tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja käsityksiä ja arvioimaan niitä